Jos viesti ei näy oikein, avaa viesti selaimessa

Lähes 1,6 miljoonaa suomalaisäitiä juhlii sunnuntaina äitienpäivää. Kaikkiaan 65 prosentilla 15–89-vuotiaista naisista on lapsia.

Äideillä oli vuonna 2024 keskimäärin 2,24 lasta, yleisintä oli kahden lapsen äitiys. Isoäitejä oli vuonna 2023 noin 543 000, keski-iältään he olivat hieman yli 68 vuotta.

Vuonna 2024 uusien biologisten äitien määrä kasvoi 18 932:lla. Vuonna 2023 adoption kautta ensimmäistä kertaa äidiksi tuli 77 naista.

Muun muassa nämä tiedot löytyvät äitienpäivän kunniaksi julkaistusta Äidit tilastoissa 2025 koosteesta.

Mukana on myös historiallinen tieto syntyvyyden kehityksestä: vuonna 2024 syntyvyys pieneni tilastohistorian matalimmalle tasolle. Naisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,25 lasta. Kyseessä on vuonna 1776 alkaneen tilastoinnin alhaisin syntyvyyden taso.

Äidiksi tulleiden keski-ikä on noussut melko tasaisesti vuodesta 1990 lähtien. Vuonna 2024 synnyttäneiden naisten keski-ikä nousi 31,9 vuoteen ja ensimmäistä kertaa synnyttäneiden keski-ikä 30,4 vuoteen.

”Vähemmän kotitöitä, enemmän vapaa-aikaa” voisi olla tervetullut äitienpäivälahja etenkin alle kouluikäisten lasten äideille. Ajankäyttötutkimuksen mukaan kotitöiden tekemisessä on äitien ja isien välillä tapahtunut tasa-arvoistumista, mutta pienten lasten äidit tekevät edelleen eniten kotitöitä ja heillä on vähiten vapaa-aikaa.

Hyvää äitienpäivää!    

Tilastotuntumalla | Kaikki on suhteellista 

Lausahdus - kaikki on suhteellista! - on monelle tuttu. Mitä se tarkoittaa tilastojen näkökulmasta?

Yksi prosentti maapallon väkirikkaimman maan Intian väkiluvusta tarkoittaa noin 14 miljoonaa ihmistä. Se on melkein kolminkertainen Suomen koko väkilukuun verrattuna. Suomen valtion vuosibudjetista mitättömät 0,1 prosenttia on kuitenkin huimat 90 000 000 euroa. Entä tarkoittaako 50 prosentin kasvu aina räjähdysmäistä muutosta aiempaan? Ei välttämättä, koska kaikki on suhteellista.

Mitä paremmin tunnet kontekstin ja osaat suhteuttaa asioita toisiinsa, sen luotettavammin voit tehdä luvuista oikeansuuntaisia tulkintoja. Arkiset asiat, kuten ostoskorin, elektroniikan ja autojen hinnat, on helppo hahmottaa, mutta miljardit ja sitä suuremmat luvut menevät helposti sekaisin.

Tulkinnassa kannattaa olla valppaana. Joskus suuren prosentin takaa paljastuu pieni kantaluku, toisinaan pieni prosentti osoittautuukin suureksi luvuksi. Esimerkiksi yrityksen asiakasmäärässä tapahtunut 50 prosentin kasvu hieman lässähtää, jos paljastuu, että asiakkaita on aiemman neljän sijaan kuusi. Vastaavasti Euroopan ja Yhdysvaltojen välisestä päivittäisen kaupan arvosta 0,1 % on huikeat 4,4 miljoonaa euroa. Ei siis kovin vähän.

Tilastotuntumalta voi hyvällä syyllä todeta, että kaikki on suhteellista.

Tilastonosto | Lapissa mökkirakentaminen edelleen vilkasta   

Kesämökkejä on rakennettu 2020-luvun alussa paljon erityisesti Lappiin. Vuosina 2020–2024 kesämökkirakentamisen kymmenen kärjessä oli peräti neljä Lapin kuntaa. Eniten mökkejä valmistui Kittilään. Kaikkiaan Suomeen on rakennettu 2020-luvun alussa runsaat 11 000 kesämökkiä.  

Mökkirikkaimpien kuntien kärki on säilynyt pitkään samana. Viime vuoden lopussa eniten kesämökkejä oli Kuopiossa, 10 355. Mikkelissä mökkejä oli 9 825.  

Kesämökkien kokonaismäärä laski viime vuonna alle puolen miljoonan, ensimmäistä kertaa vuoden 2015 jälkeen.  

Kesämökkikanta ei kasva samaan tahtiin uusien mökkien tuotannon kanssa. Kesämökkien määrää ovat vähentäneet purkamisen lisäksi rakennusrekisteriin tehdyt korjaukset ja poistot sekä käyttötarkoituksen muutokset.   

Podcast | Totuusbisnes uhattuna?

Tiedon tulevaisuus -podcastin toisessa jaksossa pohditaan, onko totuusbisnes uhattuna. Mediaa ja tiedontuotantoa haastavat tässä ajassa niin populismi kuin tekoälykehitys. Miten tietoa käytetään mediassa, ja miten mediassa luovitaan "uustyhmyyden" ja tekoälyn aikakaudella?

Vieraana on datajournalisti, Helsingin Sanomien kehitysjohtaja Esa Mäkinen. Podcastia luotsaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala. 

Uutinen | Vanhojen osakeasuntojen hinnat yhä laskussa   

Asuntojen hintojen lasku jatkui kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat ennakkotietojen mukaan koko maassa 1,3 % vuodentakaisesta. 

Myös edelliseen vuosineljännekseen verrattuna hinnat laskivat: loka-joulukuusta laskua tuli 0,7 %.

”Hintojen vuosimuutos on ollut miinuksella nyt kymmenen neljännestä peräkkäin”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Anu Rämö kertoo.

13.5.  Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa 2025, 1. vuosineljännes

14.5.  Kuluttajahintaindeksi 2025, huhtikuu

16.5.  Elinolotilasto 2024, lapset

19.5.  Muuttoliike 2024

20.5.  Väestön ennakkotilasto 2025, huhtikuu

22.5.  Kasvihuonekaasut 2024, pikaennakko

Julkaisemme tiedot klo 8.00, ellei toisin ilmoiteta.

Katso kaikki julkistukset julkistamiskalenterista.

Tilastokeskus

Työpajankatu 13, 00580 Helsinki

Tietopalvelu: [email protected], p. 029 551 2220

Tietosuojaseloste